Eijan kanssa remontoitiin mökkilaituri elokuun ja joulukuun välissä 2014. Tämä on veneeni tukikohta kesäisin.
Käytännössä voisi sanoa, että projektissa rakennetttiin uusi arkku vanhan arkun päälle ja uusittiin silta. Tässä kuvia ja tarinaa projektin etenemisestä sekä joitakin vanhoja kuvia aikaisemmista laitureista ja niitä käyttäneistä veneistä.
Lähtötilanne oli tämä. Arkku oli vinossa ja hajoamassa. Sillta heilui ja sen hirret olivat lahoamassa. Penkit olivat lahonneet. Kuva on otettu kesäkuussa.
Tästä tämä projekti alkoi 24.8.2014. Innokas pääarkkitehti, rakennesuunnittelija ja laiturinkorjaaja mittailemassa. Tässä vaiheessa kuvittelin vielä, että urakka ei olisi kovin työläs. Tehdessä alkoi sitten paljastua miten huonoon kuntoon laiturin osat olivat menneet ja miten paljon työtä tämä vaatii.
Uudet tolpat nurkkiin ja vanhan arkun vahvistusta 24.8.2014.
Tolpitusta ja kehikon rakentamista
Vanhan arkun ympärille uusi kehikko ja laudoitus 28.9.2014.
Laiturin kaikki reunat valmiina 26.10.2014. Mutta nyt kyllä puutuu jotain hyvin oleellista.
Uutta siltaa tilalle.
Uusi betoninen tuki sillalle rannnan puolelle. Tässä vaiheessa 15.11.2014 päivän valoisa aika oli jo niin lyhytm, että betonia sai valaa illalla pimeässä vaikka aamulla aloitti hämärässä. Kuivabetonia meni 1500 kg ja sen lisäksi tietysti paljon vettä.
Sillan laudoitus valmistumassa 20.11.2014. Kuten kuvista näkyy, vedenkorkeus vaihteli melkoisesti syksyn aikana. Pääasiassa se oli kuitenkin onneksi alle normaalikorkeuden, mikä helpotti suunnattomasti laituriprojektia.
Talvi yritti tulla 2.12.2014. Meri meni pieneen jäähän, joka kuitenkin suli pois parin päivän päästä. Taustalla pieni lasikuituvene leikkii jäänmurtajaa.
Kaiteet ja valotolppa paikallaan 6.12.2014.
Valmis laituri yövalaistuksessa 6.12.2014. Tarkasti kun kuvaa katsoo voi siitä löytää kaksi Xante-kaakaomukia. Hyvää itsenäisyyspäivää!
Ensimmäinen laituri 70-luvun alussa. Kuvassa vasemmalta rottweiler Nasu, Jukka Wallinheimo, isoäitini Kaarina Wallinheimo, serkkuni Lauriina Vilkkonen ja isoisäni Lauri Wallinheimon fiskari Päkiä. Tämä laituri piti vetää aina hiekkarannalle talveksi, koska se ei kestänyt jäitä. Lisäksi se piti jatkuvaa meteliä pienessäkin aallokossa tolppien hangatessa kiinnittimiään.
Ensimmäinen arkkulaituri 70-luvun puolivälissä. Kuvassa isoisäni fiskari Päkiä ja isäni Antti Wallinheimon GT-kryssare Marilla II. Edellisestä kelluvasta laiturista on yksi osa vielä käytössä apulaiturina. Isoisäni innostui tästä laiturityypistä, kun naapurissa Kari Mannerla teetti ensin tällaisen.
Isän troolari Wikman laiturissa 70-luvun loppupuolella.
Isän kavereita Pekka Savolainen, Pentti Ella ja Hannu Savolainen kylässä 90-luvun lopussa purjeveneineen.
Isän moottoripurjehtija Mein Mari laiturissa vuonna 1993.
